Hannele Kause

EMDR-terapia (eye movement desensitization reprosessing) on hoitomenetelmä, jota käytetään traumaattisten tapahtumien työstämiseen. Kyse voi olla yksittäisen, vakavan trauman hoidosta tai esim pitempikestoisessa psykoterapiatyöskentelyssä yksi työskentelymuoto, jonka avulla voidaan työstää pienempiä tai suurempia traumaattisia kokemuksia.

Trauma voi olla mikä tahansa negatiivinen kokemus, joka vaikuttaa voimakkaasti yksilön psyykeen. Menetelmää sovelletaan esim onnettomuuksien, väkivallan ja menetysten aiheuttamiin traumoihin, mutta sitä voidaan myös käyttää stressin, kehon ylijännittyneisyyden, fobioiden, psykosomaattisten oireiden ja pitkittyneen surureaktion työstämiseen.

Työskentelyssä aktivoidaan silmänliikkeiden tai muun bilateraalisen stimulaation (taputukset tai äänistimulaatio) avulla aivojen informaationkäsittelyprosessia. Työskentelyn myötä on mahdollista vapautua kipeistä, varastoituneista tunteista. Kehosta poistuu jännitystä ja käsitys omasta itsestä muuttuu myönteisempään suuntaan. On tavallista – riippuen kunkin yksilön tilanteesta ja taustasta – että EMDR-työskentelyä ei ole hyvä aloittaa heti, vaan sitä ennen on tehtävä riittävästi terapeuttista pohjatyötä, vakauttamista.

Ahdistavassa traumaattisessa tilanteessa aivojen normaali informaation käsittelykyky lukkiutuu ja traumassa koetut voimakkaat kielteiset tunteet, ajatukset, uskomukset, äänet ja hajut varastoituvat alkuperäisessä, työstämättömässä muodossa aivojen hermoverkkoon. EMDRn avulla voidaan avata nämä mielen lukot ja aktivoida luonnollinen informaatioprosessointi jälleen käyntiin – myös non-verbaaliseen kehomuistiin varastoituneet tunnetilat, joihin ei tavanomaisen ”puheterapian” avulla päästä.

EMDR-terapia on kalifornialaisen psykologin, tohtori Francine Shapiron, kehittämä menetelmä, jota käytettään sen hyvien tulosten vuoksi laajasti eri puolilla maailmaa.